Varausvalinta: Helsinki ja Suomenlinna -kierros hotellinoudolla, ilmainen peruutus 24 tuntia ennen. Varaa tämä Vertaile vaihtoehtoja alla
Suomenlinnan historia on helppo tiivistää muutamaan vuosilukuun, mutta jokaisen takana on tarina, joka näkyy saarilla yhä: Ehrensvärdin hauta Suurella linnanpihalla, Kuninkaanportin kivitaulut Kustaanmiekassa ja kirkko, jonka kupoli on samalla majakka. Linnoitus rakennettiin Ruotsin vallan aikana, se siirtyi Venäjälle vuonna 1808 ja Suomelle vuonna 1918. Nykyään se on Helsingin kaupunginosa, jossa asuu noin 800 ihmistä.
Tässä oppaassa käydään läpi, kuka linnoituksen rakensi ja miksi, miksi Viapori antautui ilman suurta taistelua, mitä Krimin sodassa ja vuonna 1918 tapahtui ja miksi Suomenlinna on maailmanperintökohde. Jos haluat kävellä paikat itse läpi, katso myös mitä Suomenlinnassa kannattaa nähdä.
Lyhyt vastaus
Suomenlinnan rakentaminen alkoi 12. syyskuuta 1748 Susisaarella tykistöupseeri Augustin Ehrensvärdin johdolla, ja työ kesti noin kuusikymmentä vuotta. Ruotsin Sveaborg eli suomeksi Viapori antautui venäläisille toukokuussa 1808, joutui pommitetuksi Krimin sodassa 1855 ja sai nimen Suomenlinna vuonna 1918. Siviilihallintoon se siirtyi vuonna 1973, ja UNESCOn maailmanperintöluetteloon se merkittiin vuonna 1991.
Suomenlinnan historia lyhyesti: mitkä ovat tärkeimmät vuodet?
Tärkeimmät vuodet ovat 1748 (rakentaminen alkaa), 1808 (antautuminen), 1855 (pommitus), 1918 (uusi nimi ja vankileiri), 1973 (siviilihallinto) ja 1991 (maailmanperintökohde).
Suomenlinna on bastionilinnoitus, joka on ollut kolmen valtakunnan hallussa: ensin Ruotsin, sitten Venäjän ja lopulta Suomen. Linnoitettuja saaria on kuusi: Susisaari, Kustaanmiekka, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari ja Särkkä. Alla oleva aikajana kokoaa vuodet, joihin tämän oppaan muut osiot palaavat.
Aikajanaa voi käyttää myös kävelyn apuna: Kuninkaanportti, kirkko ja Suuri linnanpiha ovat kaikki Sinisen reitin varrella, joten suurimman osan historian paikoista näkee tavallisella käynnillä ilman pääsymaksua.
| Vuosi | Tapahtuma |
|---|---|
| 1748 | Peruskivi muurataan Susisaarella 12. syyskuuta; rakentamista johtaa Augustin Ehrensvärd |
| 1753 - 1754 | Kuninkaanportti rakennetaan Kustaanmiekkaan |
| 1808 | Komendantti Carl Olof Cronstedt luovuttaa linnoituksen venäläisille toukokuussa Suomen sodan aikana |
| 1854 | Kirkko valmistuu ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi |
| 1855 | Englantilais-ranskalainen laivasto pommittaa linnoitusta 9. - 11. elokuuta Krimin sodassa |
| 1918 | Venäläiset lähtevät keväällä, nimeksi tulee Suomenlinna ja saarille perustetaan vankileiri |
| 1929 | Kirkon kupolista tulee myös toimiva majakka |
| 1973 | Siviilihallinto alkaa ja Suomenlinnan hoitokunta perustetaan |
| 1991 | Suomenlinna merkitään UNESCOn maailmanperintöluetteloon |
Kuka rakensi Suomenlinnan?
Suomenlinnan rakentamista johti ruotsalainen tykistöupseeri Augustin Ehrensvärd. Peruskivi muurattiin Susisaarella 12. syyskuuta 1748, ja rakentaminen kesti noin kuusikymmentä vuotta.
Linnoitus rakennettiin Ruotsin vallan aikana, jolloin Suomi kuului Ruotsiin. Työ alkoi Susisaarelta ja laajeni vähitellen viereisille saarille, kunnes linnoitettuja saaria oli kuusi. Rakentaminen jatkui vuosikymmeniä, ja Ehrensvärdin jälki näkyy saarilla yhä: hän myös laati Kuninkaanportin kivitaulujen tekstit.
Ehrensvärdin hauta on Suurella linnanpihalla, joka on Sinisen reitin varrella. Sen luona pysähtyy esimerkiksi Helsinki ja Suomenlinna -kierros, jonka ilmoituksen mukaan kävely Suomenlinnassa kulkee kasarmien, Suuren linnanpihan ja Ehrensvärdin haudan kautta.
Miksi Suomenlinna rakennettiin?
Linnoituksen tehtävä oli suojata meriväyliä ja toimia tukikohtana hyökkäyksille mereltä. Se rakennettiin Helsingin edustalle saarille, joiden ohi laivat kulkivat.
Suomenlinna on bastionilinnoitus. Saaret muodostavat ketjun, joten linnoitus ei ole yksi rakennus vaan kokonainen järjestelmä valleja, tykkiasemia, kasarmeja ja telakka. Siksi Suomenlinnassa ei ole varsinaista linnaa, vaikka nimi voisi niin antaa ymmärtää.
Ruotsiksi linnoituksen nimi oli Sveaborg ja suomeksi Viapori. Kuivatelakka, jonka ohi Sininen reitti kulkee, muistuttaa siitä, että linnoitus oli myös laivaston tukikohta eikä pelkkä puolustusasema.
Bussi, kävely ja lautta samassa päivässä: Helsinki ja Suomenlinna -kierros sisältää lautan meno-paluun ja kävelyn Suurelle linnanpihalle.
Varaa tämäMiksi Suomenlinna antautui vuonna 1808?
Komendantti Carl Olof Cronstedt luovutti linnoituksen venäläisille toukokuussa 1808 Suomen sodan aikana. Hän oli sopinut, että linnoitus antautuu, ellei Ruotsin sotalaivoja saavu 3. toukokuuta mennessä.
Suomen sodan aikana Viaporin komendantti Cronstedt teki venäläisten kanssa sopimuksen, jonka ehto oli selvä: jos ruotsalaisia sotalaivoja ei saapuisi 3. toukokuuta mennessä, linnoitus antautuisi. Apua ei tullut, ja toukokuussa 1808 Viapori siirtyi venäläisille.
Antautumisen jälkeen Suomenlinna oli Venäjän hallussa yli sata vuotta, vuoteen 1918 saakka.
Mitä Suomenlinnalle tapahtui Krimin sodassa 1855?
Englantilais-ranskalainen laivasto pommitti linnoitusta 9. - 11. elokuuta 1855 noin kahden päivän ajan. Linnoitus kärsi pahoja vaurioita.
Krimin sodan aikaan Suomenlinna oli Venäjän linnoitus, ja englantilais-ranskalainen laivasto pommitti sitä elokuussa 1855. Pommitus kesti noin kaksi päivää ja aiheutti linnoitukselle pahoja vaurioita.
Venäjän kaudelta on peräisin myös Suomenlinnan kirkko, joka rakennettiin vuonna 1854 ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi, siis vain vuotta ennen pommitusta. Kirkko on edelleen yksi saaren tunnetuimmista rakennuksista. Jos haluat kuulla näistä vaiheista paikan päällä, yksityinen opastettu kävelykierros kulkee ilmoituksen mukaan virallisen Suomenlinna-oppaan kanssa tunneleissa, tykkien luona, valleilla ja kuivatelakalla.
Oma ryhmä ja virallinen Suomenlinna-opas 1,5 tunniksi: tunnelit, tykit, vallit ja kuivatelakka. Lautta ei sisälly, joten tule omalla HSL-lipulla.
Varaa tämäMitä Suomenlinnassa tapahtui vuonna 1918?
Venäläiset lähtivät keväällä 1918, linnoitus sai nimen Suomenlinna ja sisällissodan jälkeen saarille perustettiin vankileiri punaisille. Leirillä oli pahimmillaan noin 8 000 vankia.
Vuosi 1918 muutti Suomenlinnan monella tavalla. Venäläiset joukot lähtivät keväällä, ja linnoitus nimettiin Suomenlinnaksi; Wikipedian mukaan uusi nimi otettiin käyttöön 12. toukokuuta 1918. Sisällissodan jälkeen saarille perustettiin vankileiri punaisille, ja suomenlinna.fi:n mukaan vankeja oli pahimmillaan noin 8 000.
Samana vuonna kirkosta tuli luterilainen, ja sen sipulikupolit poistettiin. Vuodesta 1929 lähtien kirkon kupoli on toiminut myös majakkana, joka vilkuttaa morseaakkosilla kirjainta H, Helsingin tunnusta. Linnoituksen historiaa käsitellään laajemmin Suomenlinna-museossa; lue lisää Suomenlinnan museoista.
Mitä Kuninkaanportin taulussa lukee?
Kuuluisin Kuninkaanportin kivitauluista kehottaa jälkipolvia seisomaan omalla pohjallaan ja olemaan luottamatta vieraaseen apuun. Tekstin laati Augustin Ehrensvärd.
Kuninkaanportti rakennettiin Kustaanmiekkaan vuosina 1753 - 1754, ja se on nimetty kuningas Adolf Fredrikin mukaan, joka rantautui paikalle tarkastusmatkallaan. Portin kivitaulujen tekstit laati Ehrensvärd. Tunnetuin niistä kuuluu ruotsiksi "Eftervärld, stå här på egen botten och lita icke på främmande hjälp", vapaasti suomennettuna: jälkimaailma, seiso tässä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.
Kuninkaanportti on Sinisen reitin päätepiste linnoituksen eteläkärjessä, noin 30 - 45 minuutin kävelyn päässä päälaiturilta. Kesäkaudella sen laiturissa pysähtyy myös FRS:n vesibussi, joten portilta voi palata kaupunkiin kävelemättä takaisin. Vesibussin meno-paluulippu käy ilmoituksen mukaan paluuseen Kuninkaanportilta tai Tykistölahdesta; HSL-liput eivät käy vesibussissa.
Paluu Kuninkaanportilta tai Tykistölahdesta samalla lipulla: vesibussi pysähtyy kesäkaudella aivan portin laiturissa.
Varaa tämäMiksi Suomenlinna on maailmanperintökohde?
Suomenlinna merkittiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä.
Sotilaskäytön jälkeen Suomenlinna siirtyi siviilihallintoon vuonna 1973, jolloin perustettiin Suomenlinnan hoitokunta. Sen jälkeen saarista on tullut asuttu kaupunginosa ja käyntikohde, joka on avoinna joka päivä ympäri vuoden ilman pääsymaksua. Vuonna 1991 UNESCO merkitsi linnoituksen maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä.
Maailmanperintökohde ei ole museo lasin takana: saarilla asuu noin 800 ihmistä ja on noin 400 työpaikkaa. Siitä, millaista arki linnoituksessa on, kerrotaan oppaassa elämä Suomenlinnassa. Saarelle pääset ympäri vuoden HSL:n lautalla tavallisella AB-lipulla; katso lähdöt ja liput Suomenlinnan lautta -oppaasta.
Nouto valituista hotelleista, Uspenskin katedraali ja Sibeliuksen monumentti sekä lautta Suomenlinnaan meno-paluu: kaupunki ja linnoitus 5,5 tunnissa.
Varaa tämäUsein kysytyt kysymykset
Kuka rakensi Suomenlinnan?
Rakentamista johti ruotsalainen tykistöupseeri Augustin Ehrensvärd. Peruskivi muurattiin Susisaarella 12. syyskuuta 1748, ja rakentaminen kesti noin kuusikymmentä vuotta.
Miksi Suomenlinna antautui?
Komendantti Carl Olof Cronstedt oli sopinut venäläisten kanssa, että linnoitus antautuu, ellei Ruotsin sotalaivoja saavu 3. toukokuuta mennessä. Apua ei tullut, ja linnoitus luovutettiin toukokuussa 1808.
Milloin Viaporista tuli Suomenlinna?
Nimi muutettiin Suomenlinnaksi vuonna 1918, Wikipedian mukaan 12. toukokuuta 1918. Ruotsiksi linnoitus on Sveaborg.
Milloin Suomenlinnasta tuli maailmanperintökohde?
Vuonna 1991, jolloin UNESCO merkitsi sen luetteloon ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä. Saarelle ei ole pääsymaksua.
Valmis varaamaan
Valitse lippusi
Ilmainen peruutus 24 tuntia ennen jokaisella vaihtoehdolla. Retket varataan GetYourGuidessa.
Helsinki ja Suomenlinna: kaupunkikierros ja lautta
- Paikallinen opas ja kuljettaja; nouto valituista hotelleista
- Olympiastadion, Sibeliuksen monumentti, Esplanadi, Vanha kauppahalli ja Uspenskin katedraali
- Meno-paluulautta Suomenlinnaan ja kävely: kasarmit, Suuri linnanpiha ja Augustin Ehrensvärdin hauta
Yksityinen opastettu kierros: tunnelit, vallit ja telakka
- Yksityinen opastettu kävelykierros, oppaana virallinen Suomenlinnan UNESCO-opas; kieli englanti tai venäjä
- Tunnelit, tykit ja vallit, kuivatelakka sekä saarella rakennetut veneet ja sukellusveneet, ilmoituksen mukaan
- Tapaaminen päälaiturilla sinivalkoisen sateenvarjon luona; lautta ei sisälly, HSL:n AB-lippu riittää
